tiistai 10. heinäkuuta 2012

Ihanaa piiskausta ja vähemmän ihania laukanvaihteluita


En mahtunut tänään viiden tunnille vaikka siitä vähän haaveilinkin. Seitsemäksi ratsaille koulutunnille kahdeksanneksi. Tiesin jo etukäteen että saan Töpön. Mikäs siinä. Kolmas kerta Töpöllä. Näemmä se osuu alleni noin puolen vuoden välein. Edellisestä kerrasta muistin että satulointi tehdään rauhassa ja niin nytkään hepo ei yrittänytkään leikkiä kirahvia vaan antoi suitsia nätisti. Keli oli sen verran sateinen että mentiin maneesiin. Lämmintä pihalla +16 ja t-paita oli erittäin sopiva vaate tunnille.

Heti alusta asti huomasin miten pitkä kolho on alla. Ei onneksi tuntunut hirmu isolta kun viime aikoina olen keikkunut niin Aksun kuin Tarmonkin kyydissä. Ope sanoi vaikka kuinka monesti tunnin aikana että lyhennä ohjia. Muuten tuntui että sain käteni pidettyä hitusen paremmin. Tunnustan että harjoittelin käsien asentoa myös vaatekaupan sovituskopissa kun hankin kesäksi värikkäitä ratsastuspaitoja.

Tunnin aiheena oli avot. Alotettiin maltillisesti alkuverkkojen jälkeen ravaamalla ympyröillä. Suuntaa vaihtaessa piti tehdä täyskaarrot ja siinä piti jotenkin levittää ratsun etujalkoja. En ihan tajunnut. Ristiin astuminen taisi olla epätoivottua. Yritin kovasti työstää hepoa ja aktivoida sitä liikkeelle. Ope kyllä piiskasi meitä hienosti. Aina oli joku juttu ja yleensä joku toinenkin rempallaan. Ulkolapa karkasi, kaula taipui liikaa, asettui väärään suuntaan tai kuskin selkä oli liian ryhdikäs ja notkolla.

Avoja tehtiin kumpaankin suuntaan kohti peilejä. Tuntui että kenotin pahasti, mutta peilistä en ehtinyt omaa asentoa ihailla kun piti keskittyä ratsun kaarevuuteen ja siihen, että näkyykö vain 3 jalkaa. Seilattiin vähän eestaas. Vaikka välillä näyttikin omasta mielestä ihan hyvältä niin ope piiskuroi ettei ole tarpeeksi energistä. Ja kun yritin saada tarmokkaampaa menoa niin yleensä avo menetettiin siinä vaiheessa.

Oikeassa kierroksessa oli vähän enemmän ongelmia. Sitten ope yhtäkkiä käski mun nostaa oikean laukan ja laukata pääty-ympyrää. Töpö poukkoili jotain ihan omaa showtaan, vaihteli laukkoja parin askeleen välein ja pompin satulassa. Ope kysyi että pysynkö kyydissä. Tokihan minä nyt ympyrällä pärjään. Laukka ei oikein parantunut vaikka välillä taisi tulla kuskin kasailua varten ravi- tai käyntipätkiäkin. Olipahan ainakin vähän energisempi ratsu. Sai myös ravata toisella sivulla jos siltä tuntui. Tehtiin välillä siirtymiä siinä iteksemme.

Avoja mentiin kumpaankin suuntaan. Omasta mielestä ihan kelvollista. Taidettiin vähän yrittää ravissakin niitä. Oikea oli hankalampi suunta.

Laukkaa mentiin sitten omilla ympyröillä. Me oltiin keskiympyrällä toisen hepan kanssa. Oikea kierros oli aika kamala. Vaihtoja tuli pahimmillaan lähes joka askeleella. Yritin matkan varrella kaikenlaista. Istua hievahtamatta (käytännön toteutus voi ontua), myödätä sisältä, pitää ulkotuen, antaa merkkiä sisäpohkeella tai käyttää ulkopohjetta. Itelle tuntui se selvästi takana oleva ulkopohje parhaalta avulta. Töpöstä ei oikeen tiennyt että luuleeko se että tahdon vaihtoja vai vaihtaako luistaakseen hommista. Sillä kuskihan horjui vaihdoissa ja vaikutti siten vähemmän.

Vasen kierros oli huimasti parempi. Laukkasikohan jopa vaihtamatta? Ei ainakaan paljoa säätänyt omiaan. Lopuksi kun muut rupesivat ravaamaan niin kysyin että saanko kokeilla oikean laukan vielä uudestaan. Ulkopohje auttoi vähän. Edelleen tuli vaihtoja, mutta nyt vähemmän. Huomasin että Töpö vaihtaa herkästi aina samassa kohdassa: kun ympyrällä lähden pitkän sivun uran kääntöpisteestä sisälle. Tehtiin sitten apuvoltteja. Välillä hepo vyöryi melko pahasti mutta tulipahan taisteltua. Parhaimmillaan sain lopulta 1,5 kierrosta ilman vaihtoa. Siihen oli tänään tyytyminen.

Tämän tunnin perusteella en tosiaan olisi ottanut Töpöä koulukisaratsukseni. Sen pää painoi varmasti 50 kg ohjien toisessa päässä enkä saanut sitä ratsastettua tarpeeksi kevyeksi edestä. Eikä kantanut itseään rehellisesti. Alkutunnista ope lupaili että jos taistelen tunnin niin vikat 5 minuuttia Töpö voi olla sit hyvä. Eipä ollut. Mutta tykkäsin piiskuroinnin määrästä. Ihanaa!

Ongelmia:
raskas edestä
oikea laukka ei säilynyt vaan vaihteli
avo oikeassa kierroksessa oli työlästä ja istuin kiemuralla

Parannusta:
suitsiminen onnistui helposti
vasen laukka säilyi ilman vaihtoja
peruskuuliainen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora