Valoisalla vaikeuksia

Perjantaina tarjottu tuntiaika oli jo neljältä. Addiktioni on siinä pisteessä että tarjous piti hyväksyä. Kiva oli päästä valosalla ratsastamaan. Ratsukin oli etukäteen selvillä. Vaihtoehdot oli Q-tamma, Sokeri ja Roze. Toivoin jompaakumpaa jälkimmäistä ja sain sitten Rozen. Tamma oli vielä pihalla. Sen verran liukasta oli että matkalla tarhasta talliin kenkien sivupito petti ja tupsahdin polvilleni. Hepo säikähti moisia liikkeitä mutta pysyi kuitenkin narun päässä. Hoitaessa oli kiltisti vaikkei niskan harjauksesta nauttinut.

Keli oli nollassa ja ratsukoita tunnilla 4. Kenttä ei ollut enää yhtä ihanassa kunnossa kuin pakkasilla vaan oli saanut tiiviihkön lumipeitteen. Tällä tunnilla muutamilta hevosilta naputeltiin tilsoja irti.

Roze oli aika herkkä. En silti oikein päässyt perille että reagoiko se istuntaani vai oli muuten vain omapäinen. Tunnin aikana tempo ja tahti nimittäin heijasivat alusta loppuun. Välillä vähän hyydyttiin ja hetkittäin tuli spurtteja. Käsistä ratsu ei ollut lähdössä mutta en saanut siihen kunnon otetta. Siirtymät oli pysähdyksistä raviin kuitenkin ihan ok. Erikoisempaa se, että kaaduttiin enemmän vasemmalle. Yleensä kun ratsuni valuvat istuntani takia oikealle.

Takaosastaan hepo oli herkkä ja raippaan reagoi samoin kuin Touho. Ei puhettakaan edes napauttamisesta. Pienestä raipalla hipaisusta hätkähti koko hevonen. Pakko oli raippaa opetella tälle käyttämään kun sisäjalkani ei juuri mitään merkinnyt. Voltit vasempaan kierrokseen oli kamalia. Pahimmasta muusta kiemurtelusta sentään päästiin. Mutta lisää vauhtiakaan en saanut pohkeilla pyytämällä. Pysähdyksissä vähän huijasin kallistumalla etukenoon. Ohjista vetäminen ei juuri auttanut.

Ensimmäinen laukannosto oli kamala. Ei päästy laukkaan vaan viipotettiin lapa edellä väärälle puolelle kenttää. Tovi meni ennen kuin jämäköidyin ja käskin tamman laukkaan ja pysymään reitillä. Myöhemmin sain yhden pukinkin kun kehtasin muka pyytää raipalla hipaisemalla takasia paremmin töihin. Olisi varmasti hankala saada koulutettua tammaa antamaan itsestään kaikkea ja vähän enemmänkin irti. Vasen laukka onnistui onneksi paremmin. Eikä ollut kuumumassa tai sinkoilemassa ennen nostoa. Hienosti saatiin tähän suuntaan nostot ylämäkeen ja ohjauskin toimi paremmin.

Loppuraveissa ei edelleenkään oltu kovin tasaisia. Muiden kanssa Roze on näyttänyt paljon helpommalta. Minä totean että yksi haastavimpia tapauksia saada kulkemaan oikeasti hyvin. Alkeisjatkotasolla näytti menevän hienosti mutta vaatimustason kasvaessa pitäisi olla muukin kuin tiet ja vaadittu askellaji kohdillaan. En ymmärrä mikä istunnassani kertoi tammalle että pitäisi mennä vasemmalle. Ope kyllä kommentoi että alkuviikon heppa on saanut itse tehdä ratkaisuja. Tulipa opelta kommenttia vielä että tahtoisi nähdä mut hyppäämässä tällä. Loikkii kuulemma kunnon varmuusvaralla.

Tunnin jälkeen huomasin yhä miten hepo oli kyljistään herkkä. Säikkyi jopa jalustimia nostamaan tullutta ihmistä. Toisaalta karsinassa takaosan väistätys oli helppoa.

Minä en tähänkään tammaan suuremmin ihastunut. Cavala, Q-tamma ja Roze, löytyyhän niitä vähemmänkin hurmaavia tammoja.

Ongelmia:
tempo ja tahti
ensimmäinen laukannosto
vasemmalle kaatuminen

Parannusta:
hidasti helposti
vasen laukka nousi hyvin

Tamman esittely tallin puolesta:
Roze on v. 2007 syntynyt Latvian kylmäverinen tamma. Kooltaan noin 150 cm, "omalla moottorilla kulkeva" jytikkä ;)