Kisakonkarin kyydissä

Lauantaina ehdin vielä illasta ratsaille. Aaltiksella oli tarjolla kaksipäiväinen hyvän perusratsastuksen koulukurssi. Kysyin että onnistuisiko osallistua vain lauantaina ja se sopi hyvin. Listan luona hieman hämmästyin kun luki että menen Eroksella. Hienon näkönen musta heppa, mutta jutut kertoo että aika laiska, laukannostoissa on haastetta ja saattaa pukitella niissä.

Kyselin hepan tallikäytöksestä ja vastaus oli semmonen että päädyin laittamaan sen kiinni. Nätisti oli harjattavana eikä satuloinnistakaan sanonut mitään. Mutta kuolainten laitossa meni tovi kun ratsu liimasi hampaansa yhteen. Melko pian opin tekniikan, jolla sain hampaat auki mutta kummatkin käteni olivat sen verta varattuja että kuolaimet ei sitten siitä välistä menneet sisään kuin vasta noin kuudennella yrittämällä.

Maneesiin mennessä Eros oli enempi perässä vedettävää mallia. Satoi vettä. Ratsukoita oli 7. Ope varotteli heti alkuun että Eros ei ole käynnissä reippaimmillaan. Että voi tyytyä vähän vähempääkin etenemiseen ettei mene jatkuvaksi tappeluksi. Ei se alkuun ihan pahimmasta päästä ollut. Liikkui kuitenkin. Hieman tarmokkaampi olisi voinut olla. Välillä meinasi vetelöityä. Toimii kuulemma paremmin kannuksilla kuin raipalla. Olin tyytyväinen että nyt laitoin uudet 20 mm kannukseni ekaa kertaa jalkaan enkä ollut 15 mm pyöreillä ponikannuksilla liikenteessä. Ihan hissuttelu ei auttanut vaan sai alleviivata että kun pyydän niin tarkotus ois liikkua. Ravi oli onneksi tuhannesti helpompaa. Volteilla piti kääntää huolellisesti ja tuntui että hepo tosiaan kuuntelee kaikki heilahdukseni ja siksi volttien muotokin oli vain lähes pyöreä.

Yksi kesän hienoimmista hetkistä oli kun alkuverkan ravista siirryttiin käyntiin. Eros oikeasti kokosi ravia ja sulavasti lipui käyntiin muodon pysyessä ihan tasaisena. Olin ihan häkeltynyt. Tämä oli oikea siirtymä, yksi elämäni parhaimmista!

Itse tunti oli aika yksitoikkoinen. Jakauduttiin pääty-ympyröille ja pyörittiin tunti niillä. Muuten suora hevonen mutta asetus sisään. Kaikissa askellajeissa. Käynti oli nyt jo tuskaisempaa kun välillä mateli ihan kunnolla. Etukäteen kammoksuin ajatusta harjotusravista mutta se ei ollut yhtään niin kamalaa istua kuin pelkäsin. Ja onneksi ei ollut sillä sitä mentiin melkoinen ikuisuus. Varmaan 10 minuuttia putkeen. Opelta ei tullut kovin monipuolisia kommentteja. Vuorotellen "hyvältä näyttää" tai "jalat alas". Eros ravasi hienosti ja reippaasti. Kun itseäni rupesi sit puuduttamaan niin tein vähän omia temponvaihteluja ja yritin koota menoa entisestään. Kiva ois ollut nähdä ulkopuolelta että miltä meno näytti. Loppua kohti hepo rupesi valahtamaan vähän turhan matalaksi edestä ja sai kohotella ohjilla.

Laukka ei ollut ihan yksinkertaista. Olin kuullut juttuja ettei ole kaikista helpoin laukannostoissa. Mullekin ensin tarjosi vaan ravia. Kun rupesin vaatimaan napakammin niin pukitti, raippasin, pukitti uudestaan mutta päästiinpä myös laukalle. Eikä ollut itellä mitään ongelmia pysyä kyydissä. Laukkaa en osannut ratsastaa. Meni aika reippaasti ja kun yritin lyhentää niin pudotteli raville. Jälkimmäinen suunta (muistaakseni oikea) ei ollut yhtä paha pudottelun suhteen ja siihen nousi laukkakin ilman pukkeja. Jälkikäteen ope kommentoi että sillekin teki samaa. Ja syynä se, että laukka on liian löysää. Kuulemma sillä on myös makea hyppy. Mutta siitä saan vaan haaveilla, sillä ei käy hyppytunneilla.

Eros oli oikein kiva tuttavuus. Vaikkei tosiaan kuulu suosikkihevostyyppiini. Pitkät pätkät harjotusravia oli aikamoista linkousta, vatsalihakset oli kovilla. Mutta tämmösestä tykkään. Meno oli muuten aika yksitoikkoista mutta jos ope ois ollut jatkuvasti kommentoimassa niin kuntoni ois loppunut kesken. Kannatti ehdottomasti käydä!

Ongelmia:
en meinannut saada kuolaimia suuhun
käynnissä oli tahmea
eka laukka nousi huonosti ja pukeilla
laukasta pudotteli raville
en osannut lyhentää laukkaa

Parannusta:
ravissa oli yllättävän helppo istua
ravi meni sangen kivasti
siirtymät ravista käyntiin oli hienoja