Jännitystä ratsailla ja ratsulla

Tänään pääsin ekaa kertaa elämässäni the estevalmentajan syyniin. Raijalle tuli Pekka Larsen (Team Eurohorsesin valkku) ja Raija kysyi muakin mukaan. Pitihän se mennä kun hintakin oli erittäin kohtuullinen 30e. Kerrankin olin hyvissä ajoin tallilla. Esteet oli maneesissa jo valmiina ja laitoin Wäiskin rauhassa kuntoon. Ei kuulemma tarvinnut neljältä olla vielä verkattuna. Menin ennen tasaa maneesiin mutta olin silti vikana paikalla. Matkan varrella heppa ehti olla hetken karkuteilläkin kun suljin tallin oven eikä seissytkään nätisti aloillaan vaan lähti käppäilemään pihalle. Onneksi antoi helposti kiinni. Pihalla oli -7, maneesissa -2. Valkka jännitti epäilyttävän paljon, enempi kuin kisoissa nykyään. Onneksi jännäily alkoi vasta puoltatoista tuntia ennen.

Valkka (opetus) kyllä alkoi vasta tasan aikoihin, eli ehdin kuitenkin kävellä ja vähän ravatakin alkuun. Ratsukoita oli 4. Itse valkkakin alkoi sitten suht vapaalla kevyellä ravilla. Olin vähän tylsänä ja ravailin lähinnä tasaisesti uraa pitkin, vähän voltteja päätyihin. Yritin pitää heppaa rentona. Kommentteja tuli että lyhyemmät ohjat ja aktiivisempi ravi. Kerrankin sai siis luvan kanssa liikkua vähän tarmokkaammin. Löysä tai laiska ei ollut mielestäni alunperinkään. Melko pitkään ravailtiin.

Laukassa mentiin ensin vapaasti kevyessä istunnassa, sitten kumpaankin suuntaan työskenneltiin pitkillä sivuilla eteen, lyhyillä kiinni. Myöhemmin tehtiin myös lyhyen sivun keskelle voltti pienessä laukassa alas istuen. Älä jää sisältä kiinni tuli sanomista. Kevyessä istunnassa oli taas ihan uudenlaista olla. Harvemmin ollaan kovin pitkiä pätkiä kevyessä istunnassa menty. Toiseen suuntaan meni kelvosti, toiseen suuntaan vaihteli laukkoja. Taas ihan uusia ongelmia. Mahdoin ehkä heilua kurvissa? Olikohan oikea laukka, jota hepo ois tahtonut mennä. Toki kumpaankin suuntaan ois saanut laukata vielä suorempanakin. Oikealle asettui muutenkin huonosti. Sileän työskentelyyn meni reilu parikymmentä minuuttia.

Hypyt alotettiin ravilähestymisellä. Maapuomi, ristikko, n. 5 - 6 laukan väli, maapuomi ja okseri. Ennen okseria ollut puomi sotki pasmojani hyvin. Ei meinannut askel sopia millään ja laskutkin meni sekaisin. Hepokin oli sen verran pinkeä että ihan joka kerta ei päästy ristikolle asti ravissa. Okseria hypättiin kolmella eri korkeudella. Pienenä meni melko huonosti. Välissä pitää pidättää ja rentoutua niin että viimesen askeleen voi ratsastaa eteen. Keskikokosena mentiin vaan kerta ja se oli meidän paras kierros. Laukka taisi ehkä siinäkin olla välissä väärä. Korkeimmillaan okseri oli sitä omaa turvallisuuskorkeutta vielä. Ehkä jotain 80 - 90 cm? Ja taas meni huonosti. Ei askeleet osuneet ja loikittiin miten sattuu, kertaalleen putosi takapuomikin. Sakkokierroksella ei juuri parantunut mutta kelpasi. Aika monesti tuota tultiin.

Seuraavaksi hypättiin kaarevalla tiellä ristikko ja pysty. 5 laukkaa väliin tuli joka kerta vaikka alkuun oli vähän hakemista tasaisuuden kanssa. Sitten lisättiin alkuun sama toisinpäin, päädyn kautta yksi pysty lisää ja eka este vielä toiseen suuntaan. Ekalla kerralla mentiin aika hitaasti ja eka putosi. Valkku oli kuitenkin ripeä ja ehti nostaa sen. Tämän jälkeen saatiin kutsu keskelle ja meiltä napattiin martingaalit pois. Tämän jälkeen hepo kulki aivan kirahvina. Ihan kuin ois ratsu vaihdettu lennosta. Ekalla kerralla ohjat meni kesken radan jalkani alle. En ehtinyt kaivella niitä pois vaan hypättiin vika este ohjien pää jalustimen vieressä. Videolta tuskin huomaa. Mutta turhan vaarallista sanon minä. Laitoin ohjien päät sitten solmuun. Joka kerta olin myös turhautunut ettei pysytty linjalla vaan pullahdettiin uralle.

Lopulta tsemppasin ja jarrutin vain istunnalla. Kehuja tuli että paljon paljon paremmin. Kädellä piti muuten mukautua enemmän ja olla kevyempi.

Lopuksi tultiin vielä sarjaa ja okseri + pysty -linjaa toiseen suuntaan. Vähän vääriä laukkoja oli taas ongelmana. Kertaalleen poukkoiltiin vaihtoja niin tiuhaan että oli pakko kääntää voltti ennen okseria kun lähestymisestä ei ois tullut mitään.

Kaikesta mentiin kuitenkin yli. En vaan omaan suoritukseeni ollut tyytyväinen vaikka ihan loppuraveissa Wäiski vähän laskikin päätään. Koulutuntien kaipuussa olin. Jäi kaihertamaan sen verran että ilmottauduin huomiselle uusintaan.

Ongelmia:
laukanvaihtelut verkassa ja esteillä
pudoteltiin enemmän kuin yleensä
ilman martingaaleja piti opetella homma uusiksi
käteni olivat aika jäykät
ope ei keskittynyt meihin ihan koko aikaa vaan puhui välillä puhelimeen
opelle miinusta että tunnin jälkeen tuli maneesin ovenrakoon tupakoimaan

Parannusta:
kaikista päästiin yli
3 - 4 hyvää suoritusta tunnin aikana
loppuverkassa sain hepan myös ilman martingaaleja rauhoittumaan ja vähän rentoutumaan

Videokooste päivän hypyistä. Kiitos valkkaa seuranneille kuvauksesta!