lauantai 26. tammikuuta 2013

Ravikaahotusta maneesissa


Lauantaina pääsin taas Valmailemaan kahden viikon tauon jälkeen. Sopivia tunteja ei ollut tarjolla, joten menin itsenäisesti. Alkuperänen suunnitelma oli laukkaympyrä maapuomeilla. Käytännössä semmoseen ei ollut tilaa. Samaan aikaan maneesissa oli myös kaksituistunti sekä itsenäisesti ratsastava omistaja. Tuntilaiset oli toisessa päässä, minä yritin sitten pyöriä toisessa päädyssä pois jaloista. Pihalla oli -5.

Alotin käynnissä. Yllättävän helposti löytyi asetus myös oikeaan läpi. Ravissa alkuun mentiin aikamoista baanausta. Meno siitä pikkuhiljaa rauhottui. Ope huusi että ympyrän avonaisella sivulla puskee ulos ja toisella sivulla sisään. Ulkopohje! Sisäpohje! Huomasin vähän mutta samaan aikaan yritin asettaa sisäpohkeen ympäri. Piti kokeilla myös vasta-asetuksia mutta ne sitten unohtui.

Välillä tehtiin vähän väistöjä. Toinen suunta oli taas helpompi. Valma yritti kevennellä peräpäätä kun raipalla muistutin astumaan takasilla ristiin. Lopulta sain menon ympyrällä vähän rauhottumaan ja tehtiin muutamia temponmuutoksia jopa suht rauhassa. Sitten käveltiin hetki.

Tässä välissä sisään tuli ensin yksi uusi heppa, hetken päästä toinen ja sitten ihmislauma rakentamaan esteitä. Valman keskittyminen herpaantui taas täysin. Ravi oli hirveää kaahotusta eikä oikein mahduttu menemään missään. Uutta käyntipätkää hakien sitä kuuliaisuutta takas siis. Vaan eipä oikein parantunut. Ravissa sai ottaa aika isoja pidätteitä menon juuri hidastumatta. Käyntiä Valma ei ois enää malttanut mennä ollenkaan vaan rupesi steppailemaan raville. Myös pitkin ohjin pyrähteli muutaman kerran raville. Onneksi tämä ei kuskia jännittänyt saati pelottanut. Olisin vaan halunnut kaikki muut maneesista ulos. Olisikohan kannattanut mennä kentälle ratsastamaan?

Kello rupesi olemaan paljon eikä oltu laukattukaan yhtään. Pienellä ympyrällä esteiden välissä mahduttiin onneksi laukkaamaan. Eka suunta oli yllättävän rauhallinen ja tasainen. Olikohan oikea. Jälkimmäiseen nosti ensin väärän laukan ja vähän meinasi kiihtyä. Esteiden kanniskelijatkin meitä siinä väisteli. Sitten loppui opetus hetkeksi ja päästiin toiseen päähän. Alku kelvosti mutta sitten takaseinälle ilmestyivät kouluaidat, joita ravissa piti kyttäillä. Käynnissä ei mitään ongelmaa.

Olisin halunnut mennä loppuraveja mutta hepo ampui aina hirveään vauhtiraviin heti nostosta. Kun tajusin että heti ekasta askeleesta pitää olla himmaamassa menoa niin vähän parani. Kovin ihanaksi ei ravi enää tullut. Parhaat ravipätkät tuli alkuverkassa ympyrällä ennen ekaa lepokäyntiä. Loppua kohti Valma hikosikin. Ehkä enemmän kaikesta jännittämisestä kuin työskentelyn rankkuudesta. Alkuviikon on kuulemma tehnyt tunteja ja vetänyt maastoja. Omistaja ratsasti sillä vasta eilen.

Maastoon olisi tehnyt mieli nollaamaan tämmösen jälkeen. Toiselta opelta kuiskaten kysyinkin että voidaanko käydä loppukäynnit maastossa. Vastasi että mene vaan. Anne lähti kävellen mukaan ja kierrettiin vaan keskikolmio. Valma kulki vihdoinkin rauhassa käynnissä. Tämä oli ihan hyvä päätös tälle ratsastukselle. Toivottavasti kahden viikon tauot Valmailussa ei jatkossa tarkota sitä että joka kerta menee yhtä huonosti.

Pihailua, Anne kuvasi videokameralla.

Tallissa hepo oli taas rapsuteltavissa. Ei ihan kaikista lutuisimmillaan sielläkään. Tänäänkin sillä oli hassu into nuolla käsiäni. Annoin nuolla vaikka oli semmonen olo ettei ehkä kannattasi.

Ongelmia:
aika epätasaista ja jännittynyttä menoa

Parannusta:
Valma ei hätkynyt muita heppoja
maastoilu meni rauhallisesti

Anne oli taas auttamassa. Lainasi kannuksiaan ja kuvasi menoa. Kiitos!

Pari kuvaa lisää tallin takaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora